Pirmediat Oy/Oriveden Sanomat
21.8.2026 Mirkka Tuominen
Yhteislauluiksi oli valittu ennakolta 15 laulua. Mukana olivat muun muassa Suvivirsi, Leivo ja Oravanpesä.
Lue Oriveden Sanomien juttu 21.8.2026
Laululeikiksikin yhteislaulutilaisuudessa laitettiin. Tässä menossa tuttu, vanha laulu Jänis istui maassa. Riitta Lehmus ja Rauni Rauthovi (oik.) pöydän päässä, vasemmalla Esa Hakala perheineen. Kuva: Mirkka Tuominen
LAPSUUDESTA tuttuja säveliä kajahti Vihasjärven vanhalla kansakoululla lauantaina, kun koululla kokoonnuttiin laulamaan kouluvuosilta tuttuja lauluja. Paluu koulunpenkille oli taattu, sillä yhteislauluvihkoseen oli poimittu muun muassa laulut Oravanpesä, Leivo ja Sunnuntaiaamuna. Kaikkiaan vihkosessa oli 15 tuttua laulua.
Välillä musiikki vei mukanaan niin vahvasti, että osa yleisöstä innostui myös tanssimaan.
Nykyisin Wihasjärvi 1906 -nimellä tunnettu koulu viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlavuottaan. Yhteislaulutilaisuuden yhteydessä koululla toimi myös syyskahvila.
ERÄJÄRVEN kehittämisyhdistyksen Kylätupatoiminta-hanke järjesti yhteislaulutilaisuuden yhdessä aktiivisten kyläläisten kanssa. Tilaisuus oli Leader Kantrin ja Euroopan unionin osarahoittama.
– Hanke tuo kylille yhteistä tekemistä ja kohtaamisia. Tavoitteena on elinvoima. Kylien yhteisöllisyys on jo vahvaa, ja se saattaa olla kyläläisille itselleen itsestään selvää. Erilaiset persoonat erilaisista taustoista työskentelevät vapaaehtoisina yhdessä hienolla tavalla, Kylätupa-sihteerit Heidi Kerminen ja Virpi Veräjänkorva iloitsevat.
Kerminen ja Veräjänkorva kertovat rohkaisevansa vapaaehtoisia, jotka ovat jo ennestään rohkeita ja aloitteellisia, järjestämään tapahtumia ja asiantuntijavierailuja kyläläisten kiinnostuksenkohteiden mukaan. Toiminnan pääajatus on kyläläisiltä kyläläisille.
– Kylätupatoimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat tuoda talenttinsa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi kesäasukkaat tuovat resursseja lisää, Kylätupa-sihteerit vinkkaavat.
WIHASJÄRVEN koulun isäntäpari Aija Viitaniemi ja Tapani Virtanen olivat tehneet paljon työtä yhteislaulutapahtuman ja vanhan kansakoulutunnelman puitteiden luomiseksi.
Yhdessä asiassa tunnelmasta kuitenkin poikettiin mieluusti. Entisajan koulupäivään eivät kahvi ja runsaat herkkupöydät kuuluneet, mutta nyt laulamisen lomassa sai nauttia niin suolaisista kuin makeista tarjottavista.
– Tilaisuuteen osallistui noin viitisenkymmentä laulajaa kahvikupeista päätellen. Väkeä oli kahvitilan ja naapuriluokan lisäksi myös ulkona, toteaa Viitaniemi.
Kaikki vieraat eivät mahtuneet kahvisaliin. Naapuriluokassa lauloi muun muassa saksalaisperhe, jonka juuret ulottuvat Vihasjärvelle. Perheen isä on saksalainen ja rouvalla on sukua kylällä.
– Saksalaisperheen rouva ja myös hänen sisarensa olivat paikalla. Heidän mummunsa Lyyli Vesahiekka oli koulun viimeisin keittäjä, taitava kokki, joka jäi mieleeni, Viitaniemi kertoo.
YHTEISLAULUN lomassa kuultiin myös juontajina ja säestäjinä toimineiden Juhani Tuomisen ja Kalevi Tuomivaaran yksinlauluesityksiä. Joitakin lauluja kuunnellessaan osa yleisöstä innostui jopa tanssimaan. Tanssiin kutsuvien sävelten joukossa kuultiin muun muassa juutalaisen Marty Goetzin laulu, jonka Tuomivaara tulkitsi.
Tilaisuuden yllätysnumerona nähtiin tanssinopetusnäytös, jonka piti Kuubasta Suomeen muuttanut salsatanssin opettaja Juan Pujals. Hän alkoi tanssia yleisön keskellä ja innosti tilaisuuteen osallistujia mukaansa.
Pujals on Viitaniemen ja Virtasen perhetuttu.
– Tanssikurssi tuli ex temporena minun ideastani ja Juanin suostumuksella, Viitaniemi kertoi.
Yleisö kehui tilaisuuden tunnelmaa lämminhenkiseksi.
– Kyllä minä lauloin sydämeni kyllyydestä kaikki laulut, eräs yhteislauluun osallistunut laulaja totesi.
Nämä laulut tilaisuudessa laulettiin
Pieni nokipoika
Sunnuntaiaamuna
Jänis istui maassa
Kesäpäivä Kangasalla
Oravanpesä
Leivo
Kotimaani ompi Suomi
Taivas on sininen ja valkoinen
Synnyinmaan laulu
Hämäläisten laulu
Nyt tuulet nuo viestin jo toivat
SIninen ja valkoinen
Nuotiolaulu
Suvivirsi
Lähteellä
LAULAMINEN liittyy läheisesti myös koulun isäntäparin omiin muistoihin. Tapani Virtaselle opettajat olivat antaneet laulamisesta aina arvosanaksi kympin. Koululaisena Virtanen esittikin yksinlaulua Vihasjärven koulun kevät- ja joulujuhlissa.
– Musiikki on kulkenut aina mukana elämässä, lapsuudestani alkaen. Yksinlaulukeikkoja on ollut eri puolilla Eräjärvellä ja Oriveden seudulla sekä muuallakin vuosikymmenten ajan. Kuorolaulussa äänialani on kakkostenori. Kun asuimme Helsingin seudulla pitkään, olin Tikkurilan mieskuorossa toistakymmentä vuotta. Nyt olen mukana Oriveden Mieslaulajissa, Virtanen kertoo.
Virtanen muistaa myös ajan, jolloin esiintyessä ei saanut turvautua nuotteihin tai sanoihin.
– Laulut piti osata ulkoa, hän muistelee.
Aija Viitaniemi ehti käydä Vihasjärven koulua vain ensimmäisen luokan. Kun Viitaniemi meni oppikouluun Orivedelle, musiikinopettaja Irri Mattila sai hänen musiikillisen puolensa heräämään.
– Musiikin kokeista tuli kymppejä ja todistukseenkin ysejä, Viitaniemi muistelee.
MUSIIKKI on kulkenut myös Viitaniemen suvussa. Hänen mummunsa oli kympin laulaja ja pappakin sai laulusta ysin. Viitaniemi itse kertoo omaavansa hyvän sävelkorvan ja sopraanoäänen.
– Olen saanut äidiltäni Asta Viitaniemeltä pienen leikkiflyygelin, torven, huuliharpun, melodikan ja kitaran. Kitaraa minulle opetti soittamaan paikallinen vihasjärveläinen kitaransoittaja, Viitaniemi kertoo.
Myös kylän musiikkiperinteet ulottuvat vuosikymmenten taakse. Järvenpään-kylän tanssilavalla esiintyivät aikanaan muun muassa Tapio Rautavaara, Reijo Taipale ja Henry Theel.
– Siellä Tapanikin pikkupoikana esiintyi kesäjuhlissa, Viitaniemi kertoo.
Wihasjärvi 1906 – Kahvila & Majoitus
Vihasjärven kansakoulu
Järvenpääntie 223, Orivesi/Eräjärvi, Pirkanmaa
Wihasjärvi 1906
facebook: wihasjarvi1906
instagram: wihasjarvi1906
